And i break down when you walk away

Jalka on ihan hirmusen kipeä :(
Ja oon tainnu rakastua Hurtsiin...
Joo myönnetään, oon rakastunu siihen /:
Ei maha enään mitään. Mitäs ovat niin ihania.

 

Joo no mut nyt ei oo taas tapahtunu oikein mitään, paitsi eilen koulussa oli pieni välikohtaus kun Ronja (muutan nimet) piti kuskata terkkarille. Ja yläätys yllätys, se ei ollukkaan paikalla vaan jossakin kokouksessa. no, Kati lähti hakemaan opettajia kun mä istuin Ronjan vieressä kun se oksenti ja toivoin ettei se pyörry. Ronjalla on ollu tommosia "kohtauksia" nyt aika usein ja se sanoo välillä että sen päässä sumenee. Huolestuttaa.

Tänään katoin elokuvan: Suden hetki. Siinä oli Sari niminen tyttö jolla oli diapetes. Se oli aika haikee leffa ja se kohtaus missä se Sari sai kohtauksen oli ihan kauhee! En oo ennen tajunnu miten vaarallinen se diapetes on. Katoin diapetes RY:n sivuilta vähäsen tietoo ja löysin tämmöstä: 

"Tyypin 1 Diabeteksen toteamisen viivästyminen voi johtaa happomyrkytykseen, joka on hengenvaarallinen tila. Sen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut ja asetonin haju hengityksessä, uneliaisuus ja lopulta tajuttomuus."

'Ronjalla' on ollu mm. pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua ja uneliaisuutta. Niin ja pääkipua. Eli sehän vois hyvinkin olla tämä diapetes? Pitää vähäsen kysellä siltä niistä sen kivuista ja muutenkin onko se jo ihan ookoo.

No, nyt vähän ilosempiin aiheisiin (= Mulla oli eilen (TORSTAINA) syvällinen keskustelu Hannan kanssa. Me juteltiin samalla kun käveltiin kotiin, siitä miten pahoja kaikki ihmiset on. Tai siis ajatelkaa nyt, lapsesta asti ihminen saa kuulla kun ihmiset puhuu toisilleen rumasti, kuulee rumia sanoja ja näkee väkivaltaa. Jos lapsi ei kuule missään rumia sanoja, nää väkivaltaa eikä opi puhumaan rumasti, sillonhan se ei myöskään osaa tehdä mitään. Sillä sille ois kehkeytyny sellanen kuva maailmasta ja elämästä ylipäänsä, ettei kenellekkään saa tehdä mitään pahaa, eikä niin koommin kukaan teekkään mitään pahaa kenellekkään. (Kunnes koittaa kouluikä) Mutta se on täysin vääristyny maailmankuva. Ihmiset on pahoja. Se on fakta. Me (suurin osa ihmisistä) pystytään ihan ilman huonoo omatuntoo sanomaan jollekkin: "Sä oot NIIN helevetin ruma!" tai: "Mä vihaan sua!" Ja ainakin mun omalla kohdalla, jos joku sanoo : "Sä oot ruma!" alan miettimään sitten joskus yön pimeinä hetkinä hiljaa mielessäni, oonko mä oikeesti ruma? Tai jos joku sanoo: "Mä vihaan sua!" mietin, mitä mussa on vihattavaa? mikä mussa on vikana?

Kerääppä mieleesi kaikki ikävät kommentit ja tee niistä lista. Muistat lähes kaikki, vaikka niistä olisi jo kauan aikaa. Minä ainakin muistan. Sillä jokainen kritiikki ja paha mitä kuulemme/koemme tallentuu mieleemme eikä välttämättä lähde koskaan pois. Ja niinkun eräs toinen bloggaaja kirjoitti (erittäin viisaasti):  "Ihmiset (ja eläimet) ottavat mallia ympärillään olevilta ihmisiltä (ja eläimiltä.)" 

:( Se on surullista. Mutta ei voi mitään.   Ei ollukkaan ilonen aihe! :D

- Rita